sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Huh hellettä



Sitten 232 vuoteen ei Roomassa ole ollut niin kuumaa kuin oli helmikuussa. Juhannuksesta lähtien on ollut joka päivä lähemmäksi 30 astetta ja päällekin, eikä loppua tule helteistä. Tämä  caldo africano/afrikkalainen helle on saapunut myös Tukholmaan saakka. Yleensä Tukholmassa ei ole juuri helteitä, mutta heinäkuussa saatta olla 2-7 päivää hellettä. Roomassa luullaan että heinäkuun viimeisellä viikolla nousee lämpötila jopa yli 40 asteen, siis varjossa. Tähän mennessä on +39 astetta ollut korkein noteeraus tänä kesänä Roomassa.

Roomassa on kesäaikaan useamman tunnin pidempi yö kuin meillä pohjolassa. Kuumin aika vuorokaudesta osuu iltapäivälle siinä kello 12-19 välille kesäaikaan. Lämpöaalto tulee meko äkkiä ja lämpötila voi hypätä kahden tunnin sisällä 22. asteesta 30:een, tai reippaasti sen yli. 

Yöllä on sitten sen verran viileää että nukkuminenkin onnistuu, jos nyt ei ole polttanut ihoaan tai saanut auringonpistosta. Kello 24-8 välillä yöllä on heinäkuussa noin 22 astetta, joskus jopa sitäkin vähemmin. Lyhyet ja ärhäkät sade- ja ukkoskuurot ovat kesäaikaan tavallisia. Ne tulee hyvin yllättäen ja lopuu kuin seinään. Kuurot saattaa esiintyä useamman kerran päivässäkin.



Meillä on Tukholmassa tänään melkein +27 astetta. Huomiseksi on luvattu lähemmäksi +30 astetta.





Hatut käy kaupaksi...


 Samoin sateensuojat jotka tomivat yhtä hyvin kuin hatutkin auringosuojana


Rooman kunta auttaa ja tukee vanhuksia kesäkuumalla. He käyvät kotona ja vievät vanhuksia suihkuun ja tuovat runsaasti juomavetta mukanaan ja käyvät kaupassa. Ahtaasti asuvat vanhukset viedään jonnekin mukavaan varjoiseen paikkaan vilvottelemaan. 


Siellä täällä Roomassa (ja Vatikaanissakin) jaetaan vesipulloja kaduilla ilmaiseksi.



Terroristipoliisi seisoo varjossa Santa Maria Maggioren kirkon edustalla


Onneksi Roomasta löytyy paljon vesiposteja 


Hätätilassa voi vaikka painaa päänsä suihkulähteen vesialtaaseen. En kuitenkaan suosittele hypätä suihkulähteseen sillä siitä voi ropsahtaa melkoiset sakot.


Turistit uittaa jalkojaan suihkulähteen vesialtaassa




Museo Ara dell´Pacis edustalla on mukava suihkulähde jossa voi kävellä ja vaikka kastella koko kroppansa. Hyvin suosittu suihkulähde helteillä. Tämä suihkulähde sijaitsee Via Cavourin läntisessä päässä, juuri ennen Ponte Cavourin siltaa. 


Hiusten huuhtelu kylmällä vedellä on hyvä keino jos alkaa olla huono olo. Ennaltaehkäisevästi  se on myös hyvä keino. Pitää muistaa myös juoda runsaasti, ja mieluiten vettä.



Vesipostit nimeltä nasone ovat erittäin mukava keksintö. Niitä on monia satoja Rooman kaduilla ja toreilla. Niissä on takuuvarmasti puhdasta vettä. Nasonista voi juoda panemalla sormen reikään jolloin nousee nasonen nokassa olevasta reiästä vesikaari ylöspäin. Juokseva vesi on jääkylmää ja siinä voi aivan hyvin huuhtoa naamansa, kätensä, jalkansa, käsivartensa ja mikispä ei hiuksensakin.


En suosittele kesä-, heinä- tai elokuussa lapsiperheitä tai vanhuksia matkustaaman Roomaan. Maalis-toukokuu tai lokakuu ovat sopivimmat kuukaudet meile pohjoismaalaisille.


Joskus voi olla vaikea nähdä eroa vesipostin ja suihkulähteen välillä. Kuvassa oleva on vesiposti, josta voi juoda tai täyttää veispullonsa. Suihkulähteistä ei pidä mennä juomaan, vaikka niissäkin juokseva vesi usein on vaaratonta. Se sesova vesi suihkulähteissä ei kelpaa missään nimessä juotavaksi.


Nasoneista juoksee aina raikas ja kylmä vesi


 Circo Massimollakin on vesiposti


Lopuksi vielä, ei kannata lähteä meren rantaan sillä sinne on matkaa, ja se on hieman mutkikas reissu. Rooma ei sijaitse meren rannalla. Rooman kunnalla on kyllä pitkä rantakaista Ostia di Lidon jälkeen. 

Rannalla on ensimmäisenä kalliita maksullisia eristettyjä rantapaikkoja. Jos haluaa ilmaiselle rannalle niin sinne on sitten pitempi matka ja siellä on aivan järkyttävän ahdasta. Paljon paikkallisia ettei joukkoon juuri tahdo mahtua. Mikään nautinto se ei ole keskikseällä ja siihen rantareissuun hurahtaa kokonainen päivä helposti. Se on eri asia jos matkustaa alkukesästä tai syksymmällä ja varaa aikaa kunnolla siihen reissuun.


Buon viaggio!

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Sacro e Profano


Sacro e Profano, Via dei Maroniti 29, Trevin kaupunginosa

Via dei Maroniti on todella lyhyt katu, vajaat sata metriä. Se sijaitsee Via del Tritonen etelä puolella, Via del Tritonen kadun ja Quirinalen palatsin välissä.

Yllätysekseni sain huomata että tämä ravintola, joka oli aikiasemmin kirkko nimeltä San Giovanni dei Figozza, on suljettu lopullisesti. Mutta voihan tästä silti tehdä postauksen. Koskaan ei tiedä jos se vaikka taas avataan uudestaan uuden omistajan voimin. Ravintolan asiakkaat ovat antaneet hyvät arvosanat ravintolalle. Roomassa on kilpailu kova asiakkaista. Mutta jokin pikaruokapaikka voisi ehkä kannattaakin.




Kirkolla on ollut monta nimeä kuten San Giovanni della Ficozza, San Iohannes de Ficotia ja San Giovanni dei Maroniti. 

Maroniitit on Libanonissa 600-luvulla syntynyt uskonhaara, jolla on noin 6 miljoonaa kannattajaa. Heidän ensimmäinen pappinsa oli niemeltään Johannes Maronit ja siitä nimi tälle uskonhaaralle. Maroniitit ovat aina kuuluneet Paavin johtamaan katolliseen kirkkoon omana haaranaan. Maroniittijäseniä asuu ympäri maapallon nykyään ja Roomastakin löytyy heidän kaunis kirkkonsa San Marone, Via Aurora.


San Marone, Via Aurora 18

Maroniiteilla on oma Gollegio Via dei Porta Pinciana 18. Gollegio sijaitsi alunperin samassa rakennuksessa kuin tämä San Giovanni della Ficozzan kirkko ja myöhemmin Sacro e Profanon ravintola. 


Figozza nimi tulee 1100-luvulta. Se oli Ficozzan aatelisperhe joka kustansi kirkon rakentamisen. He omistivat alueen kirkon ympärillä.  Maroniitit perustivat 1500-luvulla gollegion/pappiskorkeakoulun kirkon vieressä sijaitsevaan rakennukseen.

Ranskan miehityksen ajalla kirkko pääsi ränsistymään ja ranskalaiset sotilaat varastivat kaikki minkä vain irti saivat. 1800-luvulla kirkko kunnostettiin ja uusvihittiin käyttöön. Maroniitit rakensivat kirkon ja uuden gollegion Via Auroan varrelle ja heidän entisiin tilohin muutti puolalainen gollegio. Puolalaiset alkoivat kutsua kirkkoa San Giovanni Canzio nimellä, puolalaisen professorin kunniaksi. Puolalaiset muuttivat myöhemmin Aventinoon Piazza Remuren varteen ja tilat täällä Via Maronen kadulla autioituivat pitkäksi aikaa. Ajan päästä avattiin kirkossa baari ja sittemin myös tämä ravintola Sacro e Profano, joka on nyt suljettu ja tiloissa ei ole tietääkseni mitään toimintaa tällä hetkellä.

Kirkolla ei ole koskaan ollut varsinaista kirkon julkisvua vaan se on ollut ulkoapäin aina kuin mikä tahaansa tavallinen rakennus. Ainoastaan Madonnan kuva laitettiin kirkon sisänkäynnin ylle nischiin, mutta Madonnan kuvakin on poistettu seinältä jo kauan sitten. Muuten kirkkosali on suurin piirtein kuin ennenkin ja seinillä on runsaasti melko naiveja haalistuneita freskomaalauksia.

Rakennuksen alla ovat arkeologit kaivelleet. He löysivät kirkon alta domuksen, asuinrakennuksen rippeet 200-300-luvulta. He löysivät myös tabernaen, pikku putiikin raunioita sekä jätteitä vanhasta kadusta joka siihen aikaan oli katettu piikivillä, kvartsilla.



 Urutkin on vielä jäljellä 



Ensi alkuun luultiin että Johannes Kastaja/San Giovanninoa kuvaavat maalaukset olisivat kuuluisan taidemaalari Rafaelin maalaamia mutta kirkkotaiteeseen perehtynyt taidehistoorikko Filippo Titi tuli siihen tulokseen että ne on maalannut Giulio Romano. 


Filippo Azzurini oli kuulemma maalannut alkuperäisen pääalttarin freskomaalauksen, mutta tämä nykyinen on puolalaisten kalkkimaalaus 1800-luvulta.